Televisiotyötä Laila Kinnunen teki mainitun Kuukauden suositut -sarjan lisäksi varsin paljon. Hän oli suosittu solistivieras ruotsinkielisessäkin ohjelmatuotannossa. Yksittäisohjelmien lisäksi tuotettiin myös häneen mittavasti tai täysinkin keskittyneitä kokonaisuuksia, mm. “Arkipäivä” (1961), “Sisarukset” (1962), “Jojo” (1964) sekä kaksiosainen “Á la Laila” (1967). Hän oli lisäksi mukana muutamissa Kalastajatorpalle tuotetuissa Tähtihumua-revyissä, jotka myös televisioitiin. Varsinaista teatterityötä hän teki muutamaan otteeseen, ensimmäistä kertaa Helsingissä Kansanteatteri-Työväenteatterin operettituotannossa “Savoyn tanssiaiset” (Paul Abraham) vuonna 1961, sitten vuoden 1965 keväällä Lilla Teaternissa Tauno Yliruusin kirjoittamassa komediassa “Gilbert” ja marraskuussa Svenska Teaternin musikaalissa Boyfriend (Sandy Wilson), jossa toisessa pääosassa oli Marion Rung.

Luonnollisesti myös radio oli Laila Kinnusen “estradina”. Hän vieraili usein viihde- ja iskelmäkonserteissa laulamassa, esimerkiksi Radion Tanssiorkesterin solistina. Usein nämä esitykset nauhoitettiin, jolloin tallentui myös materiaalia Kinnusen oman levytysohjelmiston ulkopuolelta. Jonkin verran näitä nauhoituksia on tallella ja muutamia näytteitä niistä – erityisesti muuten harvinaisempaa jazzia – on myöhemmin julkaistu muutamilla alan erityiskokoelmilla.

Tutustuttuaan Suomessa työskennelleeseen italialaiseen pianistiin Armando Fugazzaan muutti Kinnunen tämän kanssa yhteiseen asuntoon ja hieman myöhemmin (avo)pariskunta perusti oman yhtyeen vuonna 1963. Yhteistyö kuitenkin loppui 60-luvun loppuun mennessä ja Kinnunen avioitui näyttelijä Ville-Veikko Salmisen kanssa. Liitto päättyi eroon melko nopeasti, ja Kinnunen synnytti vuonna 1970 tyttärensä Milanan, jonka isä oli jugoslavialainen muusikko Miso Misic.